19.4.2012

Syyte Tuusulan käräjäoikeudessa

Syyttäjä lausui, että A, B ja C olivat, A X-nimisen kommandiittiyhtiön (jäljempänä X Ky) ainoana vastuunalaisena yhtiömiehenä sekä B ja C kommandiittiyhtiössä tosiasiallista määräysvaltaa yhdessä A:n kanssa käyttäneinä henkilöinä, aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin, antaneet rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon ilmoittamalla kaupparekisteriin 1.7.2003 saapuneella X Ky:n perustamisilmoituksella A:n rekisteröitäväksi kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi, vaikka yhtiön tosiasiallista määräysvaltaa olivat kaiken aikaa yhtiön perustamisesta 27.5.2003 lukien käyttäneet B ja C yhdessä A:n kanssa. Väärä merkintä oli 9.7.2003 rekisteröity kaupparekisteriin.

Syyttäjä vaati A:n, B:n ja C:n tuomitsemista rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla rangaistukseen rekisterimerkintärikoksesta. C kuoli asian ollessa vireillä.

Vastaukset

A ja B kiistivät syytteen. A oli ollut yhtiön päätösvaltaa käyttänyt vastuuhenkilö ja kantanut yrittäjän riskin. Rekisterimerkintä vastasi todellista tilannetta.

Käräjäoikeuden tuomio 14.10.2009

Käräjäoikeus lausui, huomioon ottaen, mitä A, B ja C olivat kertoneet X Ky:n liiketoiminnan hoitamisesta, että kommandiittiyhtiön muodollinen vastuuasema oli ollut yksin A:lla, mutta päätöksentekoon ja taloushallinnon hoitamiseen olivat osallistuneet myös B ja C. Yhtiön toiminta oli pääasiassa perustunut liiketoiminnan tuotoista saatujen varojen käyttämiseen toiminnan jatkamiseksi. Yhtiöllä ei ollut ollut merkittäviä pankkiluottoja.

Syytteen mukaisesti B ja C olivat käyttäneet X Ky:ssä tosiasiallista määräysvaltaa yhdessä A:n kanssa. A:n, B:n ja C:n lausumat työnjaosta ja toiminnastaan yhtiössä perustamisesta lähtien viittasivat siihen, että jokaisen työpanos oli ollut liiketoiminnan kannalta merkittävä. Myös toiminnan ulkoiset seikat kuten liiketoimintapaikka ja rahankäytön kirjaaminen osoittivat, että kyse oli ollut heidän yhteistoiminnastaan.

Mainituista syistä yksinomaan A:n merkitseminen vastuunalaiseksi yhtiömieheksi oli antanut väärän kuvan liiketoiminnasta vastuussa olevista henkilöistä. A ja B olivat siten syyllistyneet rekisterimerkintärikokseen.

Käräjäoikeus tuomitsi rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla A:n rekisterimerkintärikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä B:n rekisterimerkintärikoksesta ja eräistä muista rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomarit Jukka Rainio ja Kari Kangas sekä notaari Piritta Koivukoski.

Helsingin hovioikeuden tuomio 17.6.2010

Hovioikeus, jonne A ja B valittivat, lausui, että rekisterimerkintärikosta koskevan rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoituksena oli suojella viranomaisten ylläpitämien yleisten rekistereiden luotettavuutta ja rekistereiden sisältämien tietojen totuudenmukaisuutta. Teon rangaistavuus edellytti, että väärä tieto oli ilmoitettu viranomaiselle tarkoituksin aiheuttaa rekisteriin oikeudellisesti merkityksellinen virhe. Totuudenvastaisen tiedon lisäksi tieto saattoi joskus olla väärä myös silloin, jos sinänsä totuudenmukainen tieto oli tiedossa olevien puutteiden, esitystapansa tai asiayhteyden vuoksi aivan ilmeisesti omiaan johtamaan tiedon vastaanottajaa harhaan.

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä kaupparekisteri oli edellä rekisterimerkintärikosta koskevassa säännöksessä tarkoitettu rekisteri. Kaupparekisteriin merkityillä tiedoilla oli kaupparekisterilain säännösten mukainen julkisuusvaikutus. Ulkopuoliset saivat rekisteristä tiedon muun muassa siitä, kenellä oli oikeus edustaa yhtiötä ja tehdä sen puolesta oikeustoimia. Kommandiittiyhtiön perustamisilmoituksessa oli kaupparekisterilain 6 §:n mukaan mainittava muun muassa kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot. Näillä tiedoilla oli merkitystä esimerkiksi harkittaessa yhtiön luotottamista tai sopimusten tekemistä yhtiön kanssa. Sekä rekisterin luotettavuuden että sen tietoja käyttävien tahojen suojan kannalta oli tärkeää, ettei rekisteriin merkityistä tiedoista saanut harhaanjohtavaa kuvaa yhtiöstä.

Kommandiittiyhtiön vastuunalaisten ja äänetönten yhtiömiesten asemasta säädettiin laissa avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä. Äänettömällä yhtiömiehellä ei ollut oikeutta hoitaa yhtiön asioita, kielto-oikeutta eikä ilman eri valtuutusta oikeutta edustaa yhtiötä.

Vaikka X Ky:n perustamisilmoituksella annettu tieto yhtiömiehistä olikin ollut muodollisesti oikea, oli se kuitenkin antanut harhaanjohtavan kuvan siitä, miten yhtiön päätöksentekovalta oli tosiasiallisesti järjestetty.

Asiassa oli ilmennyt, että yhtiö oli päätetty perustaa ja A rekisteröidä vastuulliseksi yhtiömieheksi sen jälkeen, kun B ja C olivat olleet huonossa taloudellisessa tilanteessa osakeyhtiön konkurssin jälkeen. He olivat käytännössä edustaneet yhtiötä vastuunalaisen yhtiömiehen kelpoisuuteen verrattavalla tavalla. Sen lisäksi, että he olivat toimineet A:n kanssa yhteistoiminnassa, he olivat käyttäneet myös itsenäistä päätösvaltaa. Tämän arvioinnin osalta oli merkityksetöntä se, että A oli muodollisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä antanut C:lle valtakirjan yhtiön edustamista varten. Tosiasiallisesti myös B ja C olivat olleet X Ky:n vastuunalaisia yhtiömiehiä.

A:n ja B:n yhteinen tarkoitus oli ollut aiheuttaa kaupparekisteriin oikeudellisesti merkityksellinen tieto, joka oli ollut omiaan johtamaan harhaan sekä rekisterinpitäjää että tiedon käyttäjää. Tieto oli siten ollut rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamalla tavalla väärä.

Näillä ja käräjäoikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeuden syyksilukemista ollut muutettava.

Hovioikeus lievensi A:lle tuomitun rangaistuksen sakkorangaistukseksi ja alensi B:lle tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Monika Kuhlefelt, Jarmo Kilpelä (eri mieltä) ja Tuula Myllykangas. Esittelijä Thomas Kolster.

Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Kilpelä lausui äänestyslausunnossaan muun muassa seuraavan.

Kommandiittiyhtiön yhtiömiesten asemasta säädettiin avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetussa laissa (389/1988). Sen 7 luvun 3 ja 8 §:n mukaan äänettömällä yhtiömiehellä ei ollut oikeutta hoitaa yhtiön asioita, kielto-oikeutta eikä ilman eri valtuutusta oikeutta edustaa yhtiötä. Kommandiittiyhtiöllä voi myös olla ulkopuolinen toimitusjohtaja, mutta laki ei muutoin sisältänyt tarkempaa säännöstä siitä, miten kommandiittiyhtiön käytännön toiminnan päätöksenteko tai hallinto tuli järjestää.

Kaupparekisteriin merkityillä tiedoilla oli kaupparekisterilain säännösten mukainen julkisuusvaikutus. Kommandiittiyhtiön perustamisilmoituksessa oli kaupparekisterilain 6 §:n mukaan mainittava muun muassa kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot. Näillä tiedoilla oli merkitystä esimerkiksi harkittaessa yhtiön luotottamista tai sopimusten tekemistä yhtiön kanssa. Sekä rekisterin luotettavuuden että sen tietoja käyttävien tahojen suojan kannalta oli tärkeää, ettei rekisteriin merkityistä tiedoista saanut harhaanjohtavaa kuvaa yhtiöstä.

Asiassa oli ilmennyt, että A oli perustanut kommandiittiyhtiön ja yksin rekisteröitynyt sen vastuunalaiseksi yhtiömieheksi sen jälkeen, kun B ja C, jotka eivät olleet edes tulleet sanottuun yhtiöön äänettömiksi yhtiömiehiksi, olivat olleet heikossa taloudellisessa tilanteessa heidän oman osakeyhtiönsä konkurssin jälkeen. Kaikki edellä mainitut henkilöt olivat osallistuneet kommandiittiyhtiön hallinnolliseen ja liiketoiminnalliseen päätöksentekoon. Riippumatta siitä, kuinka itsenäisesti B ja C olivat päätöksiä tehneet taikka C oli A:n antaman valtuutuksen perusteella tehnyt kommandiittiyhtiötä velvoittavia oikeustoimia, A oli aina asemansa perusteella ollut viime kädessä henkilökohtaisessa vastuussa kaikista yhtiön asioista. Tarkoituksena ei ollut ollut, että B ja C olisivat olleet vastaavassa vastuussa. Kun kysymys oli kommandiittiyhtiöstä, keskeinen kaupparekisteristä saatava tieto ulkopuoliselle oli se, kuka oli sanotussa vastuussa. Merkitystä ei niinkään ollut sillä, miten yhtiön käytännön päätöksenteko oli järjestetty, eikä sanottu seikka yleensä edes ilmennyt kaupparekisteristä. Tässä tilanteessa kaupparekisteriin annettu tieto vastuunalaisen yhtiömiehen henkilöllisyydestä ei ollut ollut väärä tai harhaanjohtava. Syyte tuli siten hylätä.

Perustelut

Tausta ja kysymyksenasettelu

1. A on yhteisymmärryksessä B:n ja C:n kanssa kirjallisen kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksen mukaisesti ilmoittanut kaupparekisteriin kommandiittiyhtiön X Ky:n vastuunalaiseksi yhtiömieheksi itsensä. Asiassa on riidatonta, että kommandiittiyhtiö on perustettu A:n sekä B:n ja C:n yhteisen päätöksen mukaisesti ja että B ja C ovat A:n ohella osallistuneet kommandiittiyhtiön hallinnolliseen ja liiketoiminnalliseen päätöksentekoon siten, että yhtiön tosiasiallisesta toiminnasta on pääosin huolehtinut C.

2. Asiassa on kysymys siitä, täyttääkö A:n ja B:n menettely rekisterimerkintärikoksen tunnusmerkistön huomioon ottaen sen, mikä oikeudellinen merkitys on kaupparekisterissä olevalla merkinnällä kommandiittiyhtiön vastuunalaisesta yhtiömiehestä.

Sovellettavat säännökset ja niiden tulkinta

3. Kaupparekisterilain 6 §:n mukaan kommandiittiyhtiön perusilmoituksessa on mainittava muun muassa kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot ja kuka tai ketkä vastuunalaisista yhtiömiehistä kirjoittavat yhtiön toiminimen sekä, jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, tämän henkilötiedot.

4. Rikoslain 16 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan se, joka aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon, on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta. Korkein oikeus toteaa, että rekisterimerkintärikosta koskevalla säännöksellä suojataan viranomaisten ylläpitämien yleisten rekistereiden luotettavuutta ja rekistereiden sisältämien tietojen totuudenmukaisuutta.

5. Niin kuin rekisterimerkintärikosta koskevissa esitöissäkin on todettu, totuudenvastainen tieto on aina väärä. Joskus saattaa myös sinänsä totuudenmukainen tieto olla väärä, jos se tiedossa olevien puutteiden, esitystavan tai asiayhteyden vuoksi on aivan selvästi omiaan johtamaan vastaanottajaa harhaan (HE 6/1997 vp s. 72). Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2004:88 (kohta 5) katsonut, että kaupparekisteriin merkityn tiedon voidaan katsoa olevan merkityksellinen nimenomaan sille ulkopuoliselle henkilölle, joka tietoa käyttää. Näin ollen muodollisesti oikeakin tieto on väärä, jos se johtaa ulkopuolisen henkilön harhaan tai on luonteeltaan sellainen, että se asiayhteydessään mitä ilmeisimmin on omiaan johtamaan harhaan.

6. Avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 1 luvun 1 §:n mukaan lain säännöksiä sovelletaan, kun kaksi tai useampi harjoittaa sopimuksen perusteella yhdessä elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Yhtiö on kommandiittiyhtiö, kun yhden tai useamman yhtiömiehen vastuu velvoitteista on rajoitettu sopimuksen osoittamaan omaisuuspanoksen määrään. Luvun 2 §:n mukaan avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö syntyvät yhtiömiesten sopimuksella. Laissa ei ole säännöksiä yhtiösopimuksen määrämuodosta. Lain esitöiden mukaan yhtiösopimus voi olla kirjallinen, suullinen tai konkludenttinen, passiiviseen yhteisymmärrykseen perustuva (HE 6/1987 vp s. 16).

7. Kommandiittiyhtiössä ne, jotka harjoittavat liiketoimintaa yhdessä, vastaavat yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Vastuun rajaamisesta on nimenomaan sovittava ja ilmoitettava. Vaikka nimenomaista yhtiösopimusta ei olisikaan solmittu, myös tosiasiallinen toiminta voi osoittaa sellaista yhtiömiesten keskinäistä sitoutumista, joka synnyttää yhtiömiehelle muun kuin rajatun vastuun. Myös henkilöyhtiön luottokelpoisuutta tai sopimussuhteen solmimista yhtiön kanssa harkittaessa keskeinen merkitys on sillä, ketkä yhtiössä viime kädessä käyttävät päätösvaltaa eli ketkä tosiasiallisesti yhdessä harjoittavat liiketoimintaa.

8. Kommandiittiyhtiössä selvänä lähtökohtana on, että toiminnan kannalta tärkeimmät ratkaisut viime kädessä tekee vastuunalainen yhtiömies tai vastuunalaiset yhtiömiehet yhdessä, vaikka yhtiön toimivaltaa olisikin annettu myös yhtiön palveluksessa oleville. Ulkopuolisen kannalta kaupparekisterissä olevat tiedot liiketoiminnan vastuunalaisista harjoittajista ovat siten keskeinen lähde arvioitaessa, miten päätösvaltaa yhtiössä käytetään ja kenellä on henkilökohtainen vastuu yhtiön velvoitteista. Siksi on tärkeää, että kaupparekisteristä saatava tieto vastuunalaisesta yhtiömiehestä ei ole väärä tai harhaanjohtava. Puutteellinen tieto siitä, kuka tai ketkä kommandiittiyhtiössä tosiasiassa ovat vastuunalaisen yhtiömiehen asemassa, on harhaanjohtava.

Johtopäätökset tässä tapauksessa

9. Kaupparekisteriin annettu tieto vastuunalaisesta yhtiömiehestä on ollut yhtiösopimuksen mukainen ja siten muodollisesti oikea. B ja C ovat kuitenkin toimineet yhtiömiehen asemaan rinnastettavalla tavalla kysymyksessä olevaa kommandiittiyhtiötä perustettaessa ja ovat myös yhtiön toiminnan aikana käyttäneet yhtiön päätöksentekovaltaa yhdessä A:n kanssa vastuunalaisen yhtiömiehen tavoin. Kaupparekisteristä on kuitenkin saanut sen käsityksen, että kysymys on A:n yksin harjoittamasta liiketoiminnasta ja että hän viime kädessä myös vastaa yhtiön päätöksenteosta ja yhtiön velvoitteista. Kaupparekisterissä on siten ollut tältä osin oikeudellisesti merkittävä väärä tieto.

10. Rekisterimerkintärikoksen rangaistavuuden edellytyksenä on väärän tiedon antaminen viranomaiselle tarkoituksin aiheuttaa rekisteriin oikeudellisesti merkityksellinen virhe. A, B ja C ovat kertoneet, että he olivat päättäneet perustaa yhtiön siten, että sen toiminnasta vastaisi A. Tässä tapauksessa kommandiittiyhtiön perustamisen tarkoituksena on kuitenkin ollut tarjota B:lle ja rakennusalalla aikaisemmin toimineelle C:lle mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa, mitä C ei olisi omissa nimissään voinut tehdä. A, B ja C ovat yhdessä päättäneet siitä, että yhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi ilmoitetaan ainoastaan A. He ovat siten yhdessä antaneet syytteessä tarkoitetun A:n allekirjoittaman kaupparekisteri-ilmoituksen.

11. Korkein oikeus toteaa, että yhtiösopimuksen sisällöstä huolimatta A:n ja B:n on tässä tapauksessa täytynyt käsittää, että yksin A:n ilmoittaminen vastuunalaiseksi yhtiömieheksi ei vastaa yhtiön toiminnan tosiasiallista järjestelyä ja että tällainen tieto siten sisältää esimerkiksi yhtiön kanssa sopimusta harkitsevien kannalta oikeudellisesti merkittävän väärän tiedon. A:n ja B:n nimenomaisena tarkoituksena on ollut salata B:n ja C:n tosiasiallinen asema yhtiössä. Tämän vuoksi heidän on katsottava antaneen sanotun väärän tiedon aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen kaupparekisteriin. A ja B ovat siten syyllistyneet rekisterimerkintärikokseen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kitunen, Pertti Välimäki (eri mieltä), Ilkka Rautio, Jukka Sippo (eri mieltä) ja Pekka Koponen. Esittelijä Matti Sepponen (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Esittelijäneuvos Sepponen: Kommandiittiyhtiö voi syntyä vastuunalaisten yhtiömiesten vastuiden osalta konkludenttisesti ilman nimenomaista sopimusta. Tässä tapauksessa asiassa vastaajina olleet A, B ja C ovat sopineet siitä, että yhtiön toiminnasta vastaa A. On mahdollista, että tällaisesta keskinäisestä sopimuksesta huolimatta ulkopuoliseen velkojaan nähden kaikki kolme sopimuksen osapuolta ovat siviilioikeudellisessa vastuussa yhtiön velvoitteista velkojalle kuten omista velvoitteistaan. Sopimusvapauden piiriin kuitenkin kuuluu, että asianosaisilla on ollut oikeus sitovasti sopia keskinäisestä vastuustaan siten, että A vastaa yksin yhtiön toiminnasta.

Ensisijainen ja myös lopullinen vastuu yhtiön toiminnasta on siis jäänyt yksin A:lle. Kaupparekisteriin ei voida ilmoittaa merkittäväksi yhtiön vastuunalaisiksi yhtiömiehiksi henkilöitä, joiden vastuu yhtiön toiminnasta yhtiön velkojia kohtaan olisi epävarma ja mahdollisesti toteutettavissa vain vastuuta koskevan erillisen oikeudenkäynnin kautta. Kaupparekisteriin tehty ilmoitus yhtiön vastuunalaisesta yhtiömiehestä ei siten ole virheellinen eikä harhaanjohtava eivätkä A ja B siis ole syyllistyneet rekisterimerkintärikokseen.

A:n ja B:n osalta syyte hylättäneen. A vapautettaneen hänelle tuomitusta sakkorangaistuksesta. B:lle hovioikeudessa tuomittu yhteinen vankeusrangaistus alennettaneen kahden vuoden kolmen kuukauden vankeusrangaistukseksi, josta on tehtävä hovioikeuden määräämä vähennys.

Oikeusneuvos Sippo: A, B ja C ovat kertomansa mukaan päättäneet perustaa yhtiön siten, että sen toiminnasta vastaisi A. A oli halunnut auttaa sisartaan B:tä ja tämän aviopuolisoa C:tä, jotka olivat olleet huonossa taloudellisessa tilanteessa osakeyhtiönsä konkurssin jälkeen. A on kirjallisen yhtiösopimuksen mukaisesti ja yhteisymmärryksessä B:n ja C:n kanssa ilmoittanut kaupparekisteriin kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi vain itsensä.

A, B ja C ovat kuitenkin yhdessä harjoittaneet yhtiössä elinkeinotoimintaa, käyttäneet siinä päätösvaltaa ja edustaneet yhtiötä. Myös B ja C ovat siten tosiasiassa toimineet yhtiössä vastuunalaiseen yhtiömieheen rinnastettavalla tavalla. Tosiasiallisesta toiminnasta on pääosin huolehtinut C.

Asiassa on kysymys siitä, ovatko A ja B syyllistyneet rekisterimerkintärikokseen antamalla väärän tiedon kaupparekisteriin, kun kommandiittiyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi on ilmoitettu vain A.

Rikoslain 16 luvun 7 §:n mukaan se, joka aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon, on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta. Tällä säännöksellä suojataan viranomaisten ylläpitämien yleisten rekisterien luotettavuutta ja rekistereiden sisältämien tietojen totuudenmukaisuutta (KKO 2004:88 kohta 3).

Kaupparekisterilain 6 §:n mukaan kommandiittiyhtiön perusilmoituksessa on mainittava muun muassa kaikkien yhtiömiesten henkilötiedot ja kuka tai ketkä vastuunalaisista yhtiömiehistä kirjoittavat yhtiön toiminimen.

Kaupparekisteriin kommandiittiyhtiöstä merkittävistä tiedoista keskeisin on se, kuka tai ketkä ovat yhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä. Tämä tieto on tärkeä henkilöille, jotka suunnittelevat yhtiön luotottamista tai sopimussuhteen solmimista yhtiön kanssa, koska vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista ja ovat lähtökohtaisesti oikeutettuja edustamaan sitä. Näin ollen on tärkeää, että kaupparekisteriin ilmoitetaan kommandiittiyhtiön vastuunalaisiksi yhtiömiehiksi yhtäältä kaikki, jotka ovat tällaiseen asemaan tavalla tai toisella sitoutuneet, eikä toisaalta ketään, joka ei tällaisessa asemassa ole.

Asiassa on siten arvioitava, ovatko B ja C edellä mainitun yhtiössä toimimisensa perusteella olleet yhtiössä sellaisessa asemassa, että myös he ovat olleet vastuunalaisina yhtiömiehinä vastuussa yhtiön velvoitteista ja että heidätkin olisi sen vuoksi tullut ilmoittaa vastuunalaisina yhtiömiehinä kaupparekisteriin.

Tämän johdosta totean, että avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 1 luvun 1 §:n mukaan lain säännöksiä sovelletaan, kun kaksi tai useampi harjoittaa sopimuksen perusteella yhdessä elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Kommandiittiyhtiön yhtiösopimuksen osapuolet eli yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan, jollei vastuuta ole rajoitettu sopimuksen osoittaman omaisuuspanoksen määrään. Lain 1 luvun 2 §:n mukaan kommandiittiyhtiö syntyy yhtiömiesten sopimuksella. Laissa ei ole säännöksiä yhtiösopimuksen muodosta. Lain esitöiden mukaan yhtiösopimus voi olla kirjallinen, suullinen tai konkludenttinen, passiiviseen yhteisymmärrykseen perustuva (HE 6/1987 vp s. 16).

Yhtiö ja vastuunalaisen yhtiömiehen asema ja vastuu siinä voi siten syntyä myös tosiasiallisen yhtiömiehenä toimimisen perusteella, jos tällaisesta toiminnasta voidaan päätellä yhtiömiesten hiljaisesti sopineen harjoittavansa yhdessä elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Vastuunalaisen yhtiömiehen asemassa olevaksi voi olla mahdollista katsoa muitakin kuin kaupparekisteriin vastuunalaisiksi yhtiömiehiksi merkityt, jos asianomaisten voidaan katsoa tätä tarkoittaneen (KKO 1932 II 28). Toisaalta jos mitään oikeustoimitahtoa ei yhtiösuhteen perustamiseksi voida osoittaa, ei asianomaisten yhteistoimintaa voida pitää yhtiösuhteena.

A, B ja C ovat ilmoituksensa mukaan sinänsä sopineet yhtiön perustamisesta, ja he ovat siinä yhdessä harjoittaneet elinkeinotoimintaa niin, että myös B ja C ovat yhtiössä toimineet vastuunalaisten yhtiömiesten tavoin. A:n, B:n ja C:n nimenomaisena tarkoituksena on kuitenkin ollut, että yhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen asemassa ja vastuussa oli yhtiösopimuksen mukaisesti vain A, eivät B ja C. Tällaisessa tilanteessa, jossa yhtäältä A:n yksinomaisesta vastuunalaisen yhtiömiehen asemasta on yhtiösopimuksessa sovittu ja toisaalta B:n ja C:n ei ole tarkoitettu olevan tällaisessa asemassa, ei ole perusteita katsoa hiljaisesti sovitun A:n ja B:n ja C:n kuitenkin olleen yhtiösuhteessa keskenään pelkästään sen vuoksi, että B:n ja C:n rooli yhtiön käytännön liiketoiminnassa on ollut merkittävä ja ilmeisesti merkittävämpi kuin A:n. A:lla, B:llä ja C:llä on ollut oikeus järjestää keskinäiset yhtiö- ja muut suhteensa haluamallaan tavalla. Merkityksetöntä tämän arvioinnin kannalta on, että syy toteutuneelle yhtiöjärjestelylle on ilmeisesti ollut se, että C ei ollut voinut harjoittaa omissa nimissään ja vastuullaan liiketoimintaa.

Näin ollen kaupparekisteriin annettu tieto kommandiittiyhtiön vastuunalaisesta yhtiömiehestä ei ole ollut väärä tai harhaanjohtava. Sen vuoksi hylkään syytteen ja vapautan B:n hänelle tuomitusta sakkorangaistuksesta sekä alennan B:lle tuomitun yhteisen vankeusrangaistuksen kahden vuoden kolmen kuukauden vankeusrangaistukseksi, josta on tehtävä hovioikeuden määräämä vähennys.

Oikeusneuvos Välimäki: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Sippo.